Kohti laatua

 

Avointen oppimateriaalien tekemistä ohjaavat kansalliset laatukriteerit (Avoin tiede 2023).

Laatukriteereitä on viisi: 1. sisältö 2. oppimis- ja opetusmenetelmät 3. käytettävyys ja saavutettavuus 4. löydettävyys ja jakaminen 5. elinkaari ja muokattavuus. 

Kukin kriteeri jakautuu osatekijöihin, jotka kertovat, sijoittuuko oppimateriaali perustasolle, kehittyneelle vai edistyneelle tasolle. Nämä esitetään vieläpä taulukkona, joten arviointi on aika vaivaton juttu. Tulkitsen, että perustason kriteerien tulisi vähintään täyttyä.

Olen pureskellut kriteereitä seuraavalla tavalla. Valitsen mukaan perustason kriteerit ja lisäksi sellaisia ylempien tasojen tekijöitä, jotka minun mielestäni on helppo toteuttaa.

1. Sisältö on luotettavaa.

Minusta tämä on tärkein juttu - se suorastaan hivelee sisältöorientoitunutta minua. Miksi näin?

Ensinnäkin oppimateriaali perustuu tutkittuun tietoon. Toiseksi se ottaa huomioon alakohtaiset käytännöt ja kriteerit eli sen, miten milläkin alalla on tavattu tehdä. Kolmanneksi tekijä noudattaa tekijänoikeuksia ja merkitsee käyttämänsä lähteet asianmukaisesti.

Näiden tekijöiden on toteuduttava perustasolla. Vaatimukset eivät ole suuria kehittyneemmillä tasoillakaan. Materiaaliin on helppo lisätä esimerkiksi linkkejä avoimesti saatavilla olevan lisätiedon äärelle, tekemisessä voi käyttää avoimia lähteitä ja vertaisarviointia voi pyytää vaikkapa kollegalta.

2. Materiaalia voi käyttää monipuolisesti opetuksen ja oppimisen tukena.

Tässä perustasolla edellytetään, että materiaalissa on kuvailtu oppimistavoitteet (mitä pitäisi oppia) ja että materiaalia tai sen osia voi käyttää monenlaisissa opetustilanteissa (tarkoitus: miten materiaalia voi käyttää). Tavoitteita ja tarkoitusta sivusin Suunnittelusta-tekstissä. 

Edistyneemmissä materiaaleissa avataan arvioinnin mahdollisuuksia ja erilaisia oppimistilanteita. Osallistavaa sisältöäkin niissä on. 

Osallistava sisältö on kiinnostava kohta, jota saatan jossain kohti pohdiskella lisää. Oppimateriaali voi näet olla sellaista aineistoa, jota oppija käyttää yksin. Mitä se osallistaminen silloin voi olla? Tehtäviä ainakin.

3. Materiaali on saavutettavaa.

Lavennan kriteereistä poiketen käytettävyyden saavutettavuuden alle pelkkää itsepäisyyttäni. Käytettävyys ja saavutettavuus ovat mielestäni niin lähellä toisiaan, että väärinymmärryksiä tuskin syntyy tai jos syntyy, ne ovat pieniä.

Saavutettavuus tarkoittaa, että sisällöt on helppo ymmärtää ja materiaaleja on helppo käyttää. Kaikessa yksinkertaisuudessaan materiaali kokonaisuutena on selkeä. Lukija ymmärtää, mistä puhutaan ja miten materiaalia käytetään. Jälkimmäiseen viitataan laatukriteereissä erikseen: perustasolla edellytetään ohjeita materiaalin käyttämiseen.

Osaksi tätä kriteeriä (ja sen perustasolle) on tuotu kohderyhmä ja sen tarpeiden huomioon ottaminen oppimateriaalissa. Kohderyhmää käsittelin aiemmassa postauksessa.

! Lisää tietoa oppimateriaalien saavutettavuudesta on esimerkiksi Avoimen tieteen sivuilla. Suosittelen tutustumaan Saavutettavuuskirjasto Celian tuottamaan saavutettavasti.fi-sivustoon.

4. Materiaali on helppo löytää ja jakaa.

Tässä kohti jokaisen tekijän on syytä vähintään muistaa

• valita ja merkitä avoin lisenssi materiaaliin.
• julkaista materiaali avoimella alustalla (esim. Avointen oppimateriaalien kirjasto).
• kertoa, miten materiaalin voi oppimiskokonaisuuksiin kytkeä.

Yleisesti avoimena lisenssinä käytetään Creative Commons -lisenssejä eli CC-lisenssejä. Ne eivät vie tekijältä tekijänoikeuksia toisin kuin joskus olen kuullut uumoiltavan. Sen sijaan lisenssit kertovat, että materiaalia saa ja miten sitä saa käyttää avoimesti. Lue lisää lisensseistä.

5. Materiaalia pidetään yllä ja päivitetään.

Tässä kriteerissä perustasolla on vain yksi vaade: ilmoittaa hyödynnettyjen sisältöjen tekijät selkeästi. Lukija, kuuntelija tai katsoja voi olla tyytyväinen, jos tekijä ilmoittaa omat tietonsa näkyvästi ja täsmällisesti, antaa mahdollisuuden jättää palautetta ja saa tietää, milloin materiaalia on viimeksi päivitetty.

Tässä ja edellisessä kriteerissä jätin mainitsematta joitakin osatekijöitä. Osin itsepäisyyttäni, osin siksi, että perustekijä ei välttämättä voi tehdä niille juuri mitään.

Laatukriteerit ovat kerrassaan upea apuväline jokaiselle oppimateriaalin tekijälle. Ne on laatinut avoimen oppimisen työryhmä, joka ansaitsee ison kiitoksen työstään. Näen, että tämänkaltaiset laatukriteerit voivat nostaa oppimista tukevien sisältöjen laatua ja sitä kautta lisätä niiden käyttöä ja - mikä tärkeintä - mahdollistaa uuden oppimisen!

Kuva: Anna Shvets Pexelsistä.